Kutsutaan tänäänkin paikalle tietoinen läsnäolo!
Tietoinen läsnäolo ymmärtää kateutta(kin), sen inhimillistä luonnetta. Sen tapaa olla olemassa. Tietoinen läsnäolo ei huuda suu vaahdossa: ”MUUTU PAHVI! ÄLÄ KAREHDI; ÄLÄ KAREHDI; ÄLÄ KAREHDI!”
Ihanaa, kun joku ei vaadi muuttumaan.
Tiedätte varmaan sen leikin: ”Älä ajattele vaaleanpunaista elefanttia.”
Mitä juuri nyt ajattelit? Niinpä, vaaleanpunaista elefanttia – koska se oli kielletty.
Pakottaminen lisää vastarintaa. Tietoisen läsnäolon voima perustuu hyväksymiseen. Todellinen muutos saa tilaa tapahtua juuri silloin kun kukaan ei paheksu tai pakota.
Tietoinen, hyväksyvä läsnäolo voi saada jopa sisäisen seriffin hiljaiseksi. Tietoinen läsnäolo tekee tilaa. Se sallii jatkaa pelilaudalla, virheistä huolimatta, ei käske vankilaan. Se kehottaa sinua tarkkailemaan omaa peliäsi.
Pelkkä tarkkaileminen riittää. Ei tuomiota.
Ja hups, jos tuomitsit, havaitse sekin (sitä nyt vain tapahtuu). Pelkkä havainto riittää..
P.S.
Ystäväni kysyi, olisiko kirjavinkkejä. Kyllä vain, tietoisesta läsnäolosta on nykyään monenlaista kirjallisuutta. Voisin suositella vaikkapa kirjaa Bob Stahl: Stressinhallinan käsikirja – tietoisen läsnäolon menetelmä. Kirja on hyvin selkeä ja tarjoaa heti myös konkreettisia harjoituksia kokeiltavaksi.
Älkää antako nimen säikäyttää – ei tarvitse olla syvällä stressinhallinnan ongelmissa ennen kuin tarttuu tähän kirjaan. 😉 Sopii kenelle tahansa, jos tietoinen läsnäolo kiinnostaa!
No comments yet.