Tammikuussa aloitin mindfulness-koulutuksessa eli hyväksyvän tietoisen läsnäolon koulutuksessa. Vastaan tuli sama havainto kuin improvisaation kurssilla: tavallinen elämä ON paljon enemmän kuin yleensä huomaamme sen olevan.
Lounastuntikin voi olla tietoisen läsnäolon harjoitus. Keskityimme kaikin tavoin aistimaan ruokaa jota söimme. Koko ajan aktiivisesti kuuntelimme omaa kehoamme. Aistit herkistyivät ja koimme asioita voimakkaammin. Meditoiminen ei tee elämästä tasapaksua ja meistä tylsiä, kuten joskus kuulee arveltavan. Päinvastoin, meditoiminen voimistaa elämän värejä ja kokemuksia.
Mieleeni jäi opettajan sanat: tämä ON välillä tylsää. ”Hetkittäin ehkä toivot, että voisit vain lähteä pois tai et olisi koskaan tullutkaan!” Niinpä. Saattaa olla kovaa työtä viettää päivä itsensä kanssa tekemättä mitään. Emme ole tottuneet sellaiseen. Ehkä pakenemmekin itseämme jatkuvaan tekemiseen.
Kaikki mitä teet itsellesi meditaatiohetkessä, siirtyy vähitellen elämääsi, muistutti opettaja. Jos keskeytät harjoituksen heti, kun tunnet jotain epämiellyttävää, menetät tilaisuutesi oppia, miten olla epämiellyttävien tunteiden kanssa. Tai ehkä ärsyynnyt itseesi, koska nukahdit kesken harjoituksen. Silloin epäonnistumisen tunne alkaa vaikuttaa sinussa, myös kehossasi. Jos kuitenkin voit vain havaita reaktiosi, ärtymisen, voit harjoitella suhtautumaan siihen myötätuntoisesti. Niin lempeys ja ymmärrys lisääntyvät elämässäsi!
Hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittaminen on juuri sitä miltä se kuulostaakin: hyväksyvää. ”Näitä harjoituksia et voi koskaan tehdä väärin.” Se on jotenkin hienoa. Siitä, miten tässä toimit, voit aina oppia jotain. Kunhan vain näet toimintasi ja omat reaktiosi.
Harjoituksissa mikään ei ole väärin vaan kaikesta voi oppia.
Opettaja ohjaa meitä välillä tiukasti: Palauta tietoisuutesi tähän hetkeen, havaitse, ole tietoinen siitä, mitä tunnet ja miten toimit. Ehkä haluat reagoida toisin. Huomaa, että voit valita! Ehkä voit tällä kertaa elää epämukavan tunteen läpi, olla vastustamatta sitä. Ehkä voit tehdä jotain, minkä mielesi arvottaa tyhmäksi tai ei-tärkeäksi, ja ehkä voit vain katsoa, mitä sitten tapahtuu. Tai ehkä päätät olla tekemättä. Pääasia, että olet tietoinen siitä, miten valitset.
Mindfulness ei ole oikotie onneen. Meditaatiohetki ei välttämättä aina tuo mukanaan hyvää oloa. Mutta säännöllinen ja kärsivällinen harjoittaminen keventää mieltäsi, tuo tyyneyttä ja rauhaa elää tässä hetkessä sellaisena kuin se on. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittaminen auttaa elämään vaikeissakin tilanteissa toimintakykyisenä. Opit keskittymään. Opit olemaan läsnä ihmiselle, jonka kanssa keskustelet. Opit näkemään elämää sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin luulit tietäväsi sen olevan.
”Aloittelijan mieli, kyky unohtaa se, minkä jo tiedät”. Kyky olla utelias ja avoin tälle hetkelle. Ensimmäisenä koulutuspäivänä kotiin päin kävellessä tuntui kuin olisin ollut ulkomaan matkalla!
No comments yet.