Muistikirjan kannessa on kuva Helena Schjerfbeckin maalauksesta Toipilas. Ostin kirjan, koska kuva tuntui herkältä ja puhuttelevalta. Sittemmin kirja on jäänyt kaappiin odottamaan. En olekaan pitänyt Toipilas-kuvan tunnelmaa muistikirjalle riittävän inspiroivana ja mieltä ylentävänä. Toipilas! En halua halua muistikirjani kanteen tuollaista pientä, varovaista toipilasta, vaan haluan samaistua johonkin lennokkaaseen, vahvaan ja innostavaan.
dav
Eilen kuuntelin pitkästä aikaa yhdysvaltalaisen Houstonin yliopiston tutkimusprofessorin Brene Brownin TED-luennon, joka kertoo haavoittuvuudesta (TED talk The Power of Vulnerability). Tuossa luennossa kerrotaan mielestäni tärkeimmät asiat, mitä ihmisen kannattaa elämästä ymmärtää: Sinä olet epätäydellinen, ja elämään kuuluu aina myös ponnistelua, mutta kaiken sen keskellä sinä olet rakastamisen arvoinen.
Siis epätäydellinen. Ja rakastettava.
Tuo ajatus on parasta hyväksyä, jos aikoo elää täyttä, aitoa ja koskettavaa elämää.
Ainahan sitä voi esittää täydellistä, itselleen ja muille. Moni meistä tekeekin niin, välillä ainakin. Moni meistä on kasvanut luulemaan, että vähempi ei riitä. Meissä elää pelottava ajatus, että meidät heitetään porukan ulkopuolelle ja jätetään yksin autiomaahan, jos emme ole tietynlaisia.
Saattaa joku tietysti heittääkin. Mutta se riski on otettava, jos haluaa kokea todellista yhteyttä. Brene Brownin tutkimusten mukaan se riski kannattaa: Suurin osa ihmisistä tunnistaa aitouden toisessa ihmisessä. Juuri se koskettaa ja synnyttää merkityksellisiä kohtaamisia sekä syvää yhteyttä ihmisten välille.
Olen kokenut tämän myös itse. Nuorempana kannoin monia ”salaisuuksia”. En tiennyt, että ne ovat tavallisia ihmiselämään kuuluvia ajatuksia ja tunteita. Muistan myös kokeneeni, että en ole kenenkään ihan paras ystävä. Nyt tiedän, miksi. En antanut kenenkään todella tuntea itseäni, omaa epätäydellisyyttäni ja haavoittuvuuttani. En paljastanut itseäni enkä päästänyt ketään ihan lähelle.
Myöhemmin elämässäni tapahtui ikäviä asioita, kuten avioero. Kulissit kolisivat. Vaikeatkin asiat tuovat onneksi mukanaan myös jotain hyvää. Tunsin, etten pärjää yksin, eikä toisaalta ollut enää mitään salattavaa. Tunsin, että epätäydellisyyteni oli paljastunut. Aloin uskaltaa puhua aroista asioista ja paljastaa useammin, että en ymmärrä tai osaa tai että pelkään. Yhtäkkiä minulla olikin ystävyyssuhteita, jotka keskusteluineen tuntuivat hyvin todellisilta, syviltä ja merkityksellisiltä.
Aloin soveltaa itseni paljastamista laajemminkin. Sain hämmästyä, kun töissä minua ei kyräiltykään erilaisuudestani, vaan aidompi minäni otettiin siellä lämpimästi ja ilolla vastaan, kun sitä varovasti availin. Päätin, myös etten käy enää yhtään koulutusta tai kurssia niin, että esitän tai suoritan jotakin. Koko aikaisempi koulunkäyntini oli ollut aikamoista suorittamista. Nyt aloin opiskella ja käydä kursseja intohimoisesti ja itseäni varten. Huomasin, että kaikki oli hyvin toisenlaista, kun olin aidosti ja vilpittömästi läsnä.
Tietenkään en onnistu aitoudessa aina, ja joskus on syytäkin suojata tai säästää itseä, valita missä ja kenelle avautuu. Olen kuitenkin huomannut, että omasta hämmennyksestä tai epävarmuudesta puhuminen johtaa myös ryhmässä usein merkityksellisiin keskusteluihin. Lähes poikkeuksetta muutkin alkavat rohkeammin kertoa sen suuntaisia ajatuksia ja koko tunnelma voi muuttua.
Brown huomasi tutkimusaineistossaan ihmisiä, joilla näytti olevan vahva omanarvontunto, ja jotka kokivat olevansa rakastettuja. Brown halusi selvittää, mikä yhdistää näitä ihmisiä.
Hän huomasi, että nämä ihmiset uskovat olevansa rakkauden arvoisia.
Oliko heillä jokin syy uskoa näin? Olivatko he todella jollakin tavalla parempia tai rakastettavampia? Mitään sellaista ei ilmennyt.
Nämä ihmiset ymmärsivät, että heidän epätäydellisyytensä, se kaikki, mikä tekee heistä haavoittuvia, että juuri se tekee heistä myös kauniita.
Mikä tekee sinusta kauniin?
Tänään oli aloitettava uusi muistikirja, kun vanha tuli täyteen. Schjerfbeckin Toipilas näytti nyt erilaiselta: kaikessa herkkyydessään kauniilta, inspiroivalta ja kutsuvalta. Päätin valita Toipilaan ajatusteni seuralaiseksi ja suunnannäyttäjäksi seuraaville viikoille.
No comments yet.