Junapartiolaiset

On mahtavaa, kun ihmiset tekevät juttuja, joita haluavat tehdä. Sitä ajattelin viime viikonloppuna, kun kävin Jokioisissa.

Perheemme nuori rautatieharrastaja lähti tutustumaan Jokioisten museorautatieyhdistyksen höyryvetureihin. Ja resiinoihin. Ja kymmeneen muuhun juna-innokkaaseen lapseen ja nuoreen.

Kaksi sympaattista nuortamiestä piteli nuorten viikonlopun lankoja käsissään – rakkaudesta museorautatien maailmaan, niin ymmärsin.  Miehiltä näytti hoituvan niin ruuanlaitto kuin höyryveturilla ajo. Sekä leppoisaan tyyliin nuorten ohjeistaminen: ”Veturihallissa ei pidä eikä tarvitse juosta. Aikaa on koko viikonloppu :)”

Niin, tosiaan, höyryveturiharrastajat eivät arvatenkaan ole niitä, joilla on aina kiire jonnekin. Höyryveturilla ajaminen lie nautiskelua.

Kun junanvaunuun lastattiin soppakattila ja lämpimästi puettuja erikokoisia veturinkuljettajia, huomasin että äidin on aika lähteä kotiin päin. Junaretkeltä Humppilasta palattaisiin kuulemma vasta illansuussa. Sitä ennen tehtäisiin keväisiä kunnostustöitä radanvarressa.  Ja sitten ajeltaisiin resiinoilla.

Seuraavana päivänä kuulin, että juna oli ’pysäytetty johonkin pellolle’ ja paistettu lättyjä. Siistii!

 

No comments yet.

Vastaa